Toiminnantarkastus ja toiminnantarkastaja

Säädösmuutokset ovat tuoneet sekä asunto-osakeyhtiöön että yhdistystoimintaan uudet termit toiminnantarkastus ja toiminnantarkastaja. Termejä on ihmetelty, ja on kyselty muun muassa sitä, missä ovat tutut yhdistyksen tai asunto-osakeyhtiön "tilintarkastajat".

Syksyllä 2010 tuli voimaan laki yhdistyslain muuttamisesta. Laista on poistettu säännös velvollisuudesta valita yhdistykselle vähintään yksi tilintarkastaja ja varatilintarkastaja, koska näistä vaatimuksista säädetään tilintarkastuslaissa.

Sana "tilintarkastaja" on lakitekstissä rajattu tarkoittamaan tilintarkastuslain mukaista auktorisoitua tilintarkastajaa, eikä sitä säädöksissä käytetä maallikosta.

Pienillä yhdistyksillä oltava toiminnantarkastaja

Pienellä yhdistyksellä on oltava toiminnantarkastaja, jos sillä ei ole tilintarkastajaa. Toiminnantarkastus korvaa vanhan, maallikkojen tekemän tilintarkastuksen.

Toiminnantarkastajalla on oltava sellainen taloudellisten ja oikeudellisten asioiden tuntemus kuin yhdistyksen toimintaan nähden on tarpeen tehtävän hoitamiseksi.

Toiminnantarkastus eroaa tilintarkastuksesta myös muun muassa sen vuoksi, että toiminnantarkastajalta ei edellytetä laskentatoimen ja tilintarkastuksen opintoja eikä tilintarkastustutkintoa.

Toiminnantarkastaja arvioi ensi sijassa yhdistyksen hallinnon järjestämistä, kirjanpidon ja tilinpäätöksen sekä muun toiminnan yleistä asianmukaisuutta ja jäsenten yhdenvertaisen kohtelun toteutumista.

Toiminnantarkastus asunto-osakeyhtiölaissa

Myös asunto-osakeyhtiölaki mainitsee toiminnantarkastuksen. Niissä pienissä asunto-osakeyhtiöissä, joissa ei lain tai yhtiöjärjestyksen perusteella valita tilintarkastajaa, pitää valita toiminnantarkastaja.

Pieniin yhtiöihin ei siis välttämättä tarvitse valita auktorisoitua tilintarkastajaa, vaan voidaan käyttää toiminnantarkastajaa.

Matti Räsänen
Kielikello nro 2 - 2011, s. 39.

 

< Takaisin Järjestöosaamisen tietopankkiin