Jukka Mäkelä: Suomi tarvitsee kotiseutuja

27.11.2015

Suomi tarvitsee kotiseutuja


Jukka Mäkelä (vas.) ja Riitta Vanhatalo kertoivat Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä Yleisradion toimittajalle, miksi kotiseututyö on tärkeää ja mitä kotiseutu Espoossa merkitsee. Kuva: Liisa Lohtander.

Espoo on kotiseutu, kasvu- ja kehitysympäristö neljännesmiljoonalle asukkaalle.

Synnyin- ja kotikaupunkini Espoon asukasmäärä on elämäni aikana yli kymmenkertaistunut. Kasvua ja muutosta kuvaa myös se, että nykyisin runsas kymmenesosa meistä espoolaisista puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Kaupunkiin on kasvanut Pohjoismaiden suurin innovaatiokeskittymä, Aalto-yliopiston kampusalue keskiönään.

Kasvussa ja elinvoimaisuudessamme maassa- ja maahanmuutolla on ollut suuri merkitys. Jatkossa maahanmuuton vaikutus koko Suomen hyvinvoinnille vain entisestään korostuu. Haluamme olla hyvä kotiseutu sekä maassa- että maahanmuuttajille. On tärkeää, että kansainväliset osaajat juurtuvat uudelle kotiseudulleen, etteivät heti ensimmäisen laskusuhdanteen myötä katoa maailmalle.

Osaamista tarvitaan ja osaamisen halutaan juurtuvan tänne, Espooseen, Suomeen. Monipuolinen, eloisa kansainvälinen yhteisö houkuttelee taas edelleen uusia osaajia ja yrityksiä. Diversiteetti on voimavara, joka kannattaa tiedostaa ja antaa sen hyvälle kasvulle pohjaa.

Kotiseutu merkitsee paitsi paikkaa myös mielentilaa. Se merkitsee halua elää ja toimia yhdessä, jakaa vastuuta, välittää. Sellaisessa yhteisössä on tilaa ja mahdollisuuksia ihmisen, kulttuurin ja talouden kasvuun ja tasapainoiseen kehitykseen.

Lähiyhteisö, lähitekeminen kotiuttavat, luovat kotiseutukokemuksen, juurruttavat.

Olen oppinut huomaamaan, että kaikki, mitä tehdään asukkaiden kanssa, onnistuu. Espoon tärkein voimavara ovatkin aktiiviset kaupunkilaiset, yritykset, yhteisöt ja yhdistykset. Kaupunki organisaationa on osaltaan mahdollistajan roolissa. Näin uskon asian olevan muuallakin.

Lähitekemisessä ja lähiyhteisöissä ei ole kyse hallintomalleista ja byrokratioista vaan asukkaiden itsensä tarttumisesta tekemisiin, koululaisten vanhempina, vanhusten omaisina, lähiympäristönsä vaalijoina, harrastamisen aktiiveina.

Esimerkkinä viimeksi kuluneelta vuodelta voin mainita yli 1 300 koululaistamme rakentamassa Meidän roskiksia tai 9 000 kaupunkilaista osallistumassa lähiympäristön kunnostustalkoisiin. Kaupunki voi suunnitella ympäristöjä, istuttaa puistoja, asentaa roskiksia, rakentaa asukastiloja, siistiä ja huoltaa, mutta vain ihmisten itsensä innostuksella, välittämisellä, osallisuudella saavutetaan kestävää kehitystä. Kannettuna ei vesi kaivossa pysy.

Kotiseututyö parhaimmillaan on lähitekemistä, lähiosallistumista, lähivälittämistä, kuulumista paikkaan ja yhteisöön. Kotiseututoiminta on arvokasta perinnetyötä, mutta se on ensiarvoista työtä koko yhteiskunnan hyvinvoinnin vahvistamisessa.

Jukka Mäkelä
Kirjoittaja on Espoon kaupunginjohtaja,
joka on kotoisin Espoon Tapiolasta. 

 

Kolumni on julkaistu aiemmin Kotiseutupostin 3/2015 Vieraskynä-palstalla.