Raimo Sailas: "Muutakin kuin budjettia ja valtiontaloutta"

7.12.2017

Muutakin kuin budjettia ja valtiontaloutta

Talous- ja yhteiskuntatietäjänä tunnettu ministeri Raimo Sailas on myös sydämellinen kotiseutumies. Hän on toiminut Kotiseutuliiton hallituksen jäsenenä vuodesta 1992 ja hallituksen varapuheenjohtajana vuodesta 2001. Nyt on aika jättää tämä luottamustehtävä, joten luodaan katsaus menneeseen ja hieman tulevaankin.


Raimo Sailaksen vuosiin Kotiseutuliiton luottamushenkilönä on mahtunut lukuisien edustustehtävien lisäksi muun muassa toimimista seurantalojen, kotiseutukirjallisuuden ja kotiseutulehtien parissa. Hän on myös ollut mukana Kotiseutusäätiön perustamistyöryhmässä. Kuva: Elina Kuismin.

Antoisa luottamustehtävä

Vuonna 1991 Kotiseutuliiton hallituksen jäsen, 1970-luvulla Nivalan kunnanjohtajana toiminut Antti Niemelä otti yhteyttä Sailakseen.

– Niemelä kysyi, olisinko kiinnostunut tulemaan Kotiseutuliiton hallitukseen. Kai hänellä oli sellainen käsitys, että olin näistä [kotiseutu]asioista kiinnostunut. Vastasin heti kyllä, Sailas kertoo.

Yli 25 vuotta Kotiseutuliitossa on tuonut elämään paljon. Sailas on mielellään edustanut Kotiseutuliittoa eri puolilla Suomea sekä kysyttynä juhlapuhujana että Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä.

– Antoisinta tässä luottamustehtävässä on ollut se, että olen päässyt lukuisiin tilaisuuksiin eri puolille maata sekä saanut paljon uusia ystäviä ja tuttavia.

Sailas kertoo esimerkin toissa kesältä, jolloin oli juhlapuhujana Juuan kotiseutupäivillä, Ellinpäivien kotiseutujuhlassa, Juuka-seuran täyttäessä 50 vuotta.

– Siellä oli lämmin tunnelma ja paljon väkeä. Tällaiset ovat tärkeitä ja miellyttäviä tapahtumia ja kohtaamisia. Ne ovat auttaneet minua ymmärtämään, mitä ihmiset ajattelevat maailman menosta.

Sailas toteaakin maailmankuvansa täydentyneen.

– Tämä on sopinut hyvin pääammattiini: elämässä on ollut muutakin kuin budjettia ja valtiontaloutta.

Kotiseutunne kantaa hallinnollisten muutosten yli

Raimo Sailas on seurannut aitiopaikalta, miten kotiseututyö ja liiton toiminta on muuttunut ja kehittynyt, modernisoitunut.

– Kaupunginosayhdistysten rooli on kasvanut ja liiton imago uusiutunut hitaasti mutta varmasti. Kotiseututyö on monipuolistunut ja on tullut uusia toimintamuotoja.

Myös kotiseututyön ja Kotiseutuliiton merkitys on kasvanut vuosien saatossa.

– Suuretkaan yhteiskunnalliset muutokset eivät ole heikentäneet kotiseutuliikettä, vaan pikemminkin luoneet uusia haasteita ja antaneet uusia mahdollisuuksia. Ja mitä todennäköisimmin myönteinen kehitys jatkuu, Sailas pohtii.

– Kotiseututyölle on paikka: kotiseutuidentiteetti säilyy, vaikka hallinnolliset olosuhteet muuttuvat. Kotiseututunne on vahva.

Sailas on huolissaan siitä, että historian opetus kouluissamme on vähenemässä.

– Kansakunta, joka ei tunne historiaansa, on heikoilla. Kotiseutuliikkeen työ paikallishistorian tuntemuksen parantamiseksi tulee näin yhä arvokkaammaksi. Paikallishistoriaan tutustumisen kautta nuoret kiinnostuvat laajemminkin historiasta. 

 

Teksti: Elina Kuismin. Artikkeli on julkaistu aiemmin Kotiseutupostissa 4/2017.