Aktiivinen ja moderni Vantaa-Seura on Vuoden kotiseutuyhdistys

Suomen Kotiseutuliiton tiedote 11.8.2017

Suomen Kotiseutuliitto on valinnut Vantaa-Seura – Vandasällskapet ry:n Vuoden kotiseutuyhdistykseksi.


Vantaa-Seuran järjestämä yhteislaulu-teemainen Myllyilta. Kuva: Vantaa-Seura - Vandasällskapet ry

Vantaa-Seura on aktiivinen ja moderni kaupungin ja maaseudun eri puolet huomioiva kotiseutuyhdistys, joka tekee kotikaupunkia ja sen historiaa tunnetuksi sekä luo yhteistä Vantaa-henkeä. Seura perustettiin vuonna 1961 alun perin nimellä Helsingin pitäjän kotiseutu- ja museoyhdistys.

– Vantaa-Seuran tavoitteena on, että kaupungin asukkaat oppisivat tuntemaan pala palalta kotikaupunkinsa historian, sen metsät, joet, kartanot ja kerrostalot. Haasteena on voimakkaasta muuttoliikkeestä johtuen se, että Vantaalla asuu suuri joukko ihmisiä, joille kotikaupunki on aivan vieras, Vantaa-Seuran toiminnanjohtaja Riina Koivisto kertoo.

Yhdistys tuo esiin Vantaata opastuksilla, luennoilla, retkillä ja olemalla mukana eri tapahtumissa. Lisäksi se julkaisee vuosikirjaa, jonka kirjoitukset kuvaavat kotiseudun tapahtumia ja perinteitä menneiltä ajoilta nykypäivään asti.

Vantaa-Seuran toiminta on samaan aikaan sekä perinteikästä että hyvin modernia ja jopa ammattimaista. Yhdistyksen vahvuuksia ovat historian kertomisen muotojen kehittäminen ja jatkuva tapahtumien uudistaminen eri kohderyhmille.

– Monipuolisuus kuvaa hyvin toimintaamme. Pystymme tarjoamaan paljon maksuttomia matalan kynnyksen tapahtumia. Perinteisen tarjonnan, kuten Myllyiltojen, lisäksi kehitämme uusia toimintamuotoja sekä päivitämme vanhoja. On tärkeä pysyä ajassa kiinni sekä kuulostella, mitä ihmiset haluavat, Koivisto sanoo.

– Viime vuosina Vantaa-Seura on pyrkinyt tavoittamaan entistä paremmin lapsiperheet, kulttuurin suurkuluttajat. Olemme myös yhä enenevässä määrin menneet sinne, missä ihmiset ovat. Uutuutena ovat eri asuinalueille tehdyt omat opastukset.

Vuonna 2016 Vantaa-Seura järjesti liki 70 eri tilaisuutta. Esimerkkeinä mainittakoon vanhanajan loruhetket vauvojen museomaanantaissa, jokivarsikävelyt, kesäkeskiviikkojen kulttuurikävelyt, Helsingan keskiaikapäivä, Laurin markkinat, Kirkonkylän puutarhaopastus ja Svenska veckans föreläsning.

Kotiseutuliiton hallitus kiitteli erityisesti sitä, että Vantaa-Seuran toiminta huomioi eri-ikäiset ja -taustaiset vantaalaiset: tapahtumia on runsaasti kaikenikäisille, opastuksia ja luentoja pidetään eri kielillä, muun muassa viittomakielellä, englanniksi ja venäjäksi


Kestikievarin perheaamussa vauvojen loruhetki. Kuva: Vantaa-Seura - Vandasällskapet ry.

Kotiseutu tutuksi monin tavoin – suuri merkitys myös Vantaan kaupungille

Suomen Kotiseutuliiton hallituksen mielestä Vantaa-Seuran toiminta täydentää hienolla tavalla ja saavutettavasti kunnan kulttuuripalveluja. Yhdistys vuokraa Vantaan kaupungilta kotiseututalo Övre Nybackaa, joka on 1500-luvun kantatila. Kotiseututalo on mahdollistanut yhdistyksen toiminnan laajentamisen edelleen.

Vantaan sivistystoimesta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth korostaa Vantaa-Seuran julkaisujen merkityksen niin nykyisille kuin uusille asukkaille.

– Vantaa-Seura on kaupunkimme historiaa käsittelevillä julkaisuillaan auttanut meitä Vantaan asukkaita ymmärtämään paikkakunnan juuria ja menneisyyttä, Lehto-Häggroth kertoo.

– Kaikille uusille vantaalaisille yleistajuinen historiakirjoitus on avain kotiseudulle juurtumiseen. Täällä pitkään asuneet ovat hekin oppineet kotiseudustaan uusia puolia kirjoja lukemalla.

Julkaisuihin pohjautuu myös Vantaan kaupungin ja Vantaa-Seuran pitkään jatkunut kouluyhteistyö. Kaupunki on hankkinut seuralta opetuskäyttöön kirjoja niin koululaisille kuin päiväkotilapsillekin.

Lehto-Häggroth nostaa lisäksi esiin Vantaa-Seuran monenlaiset tilaisuudet, opastetut kiertokävelyt Helsingin pitäjän kirkonkylässä, arkeologisten kaivausten esittelyt ja luennot kansalaisopistoissa, jotka ovat tehneet Vantaata tunnetuksi.

– Vantaalla on paljon historiaa. Kukapa siitä tietäisi ilman Vantaa-Seuraa? Lehto-Häggroth pohtii.


Keskiaikapäivässä vuonna 2014 esiteltiin arkeologisia kaivauksia. Kuva: Vantaa-Seura - Vandasällskapet ry.

Kisaan osallistui 37 aktiivista yhdistystä

Vuoden kotiseutuyhdistys julkistettiin liiton vuosikokouksessa, joka pidettiin Jyväskylän Valtakunnallisten kotiseutupäivien yhteydessä Jyväskylän yliopiston juhlasalissa perjantaina 11. elokuuta.

Vuoden kotiseutuyhdistys -palkintoa tavoitteli 37 Suomen Kotiseutuliiton jäsenyhdistystä. Hakijat edustavat Kotiseutuliiton jäsenyhdistysten monimuotoisuutta: mukana on perinteisiä kotiseutuyhdistyksiä, kaupunginosayhdistyksiä, erilaisia museo- ja/tai kulttuuriyhdistyksiä sekä aluejärjestöjä.

Palkinto antaa tunnustusta aktiiviselle yhdistykselle, joka edistää ja kehittää kotiseututyötä. Vuoden kotiseutuyhdistyksen toiminta on yhteisöllistä ja nousee tavanomaisen toiminnan yläpuolelle. Valinta on tunnustus hyvin tehdystä, innovatiivisesta kotiseututyöstä. Palkittavan yhdistyksen toimintahistorian pituudella ei ole erityistä painoarvoa. Valinta tehdään yhdistysten vuosikertomusten perusteella. Kaikki 37 yhdistystä ovat erittäin aktiivisia ja osallistuvia yhdistyksiä.

Luettelo kilpailuun osallistuneista yhdistyksistä tiedotteen lopussa.

Lehdistökuvat:

Lisätietoja:

Suomen Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo, puh. 040 733 7033, etunimi.sukunimi@kotiseutuliitto.fi

Vantaa-Seura – Vandasällskapet ry:n toiminnanjohtaja Riina Koivisto, puh. 050 443 4040, etunimi.sukunimi@vantaaseura.fi

Suomen Kotiseutuliiton tiedottaja Elina Kuismin, puh. 050 440 9411, etunimi.sukunimi@kotiseutuliitto.fi

www.kotiseutuliitto.fi/toiminta/palkinnot/vuoden-kotiseutuyhdistys

---
Suomen Kotiseutuliitto on kotiseututyön valtakunnallinen keskusjärjestö ja Suomen suurin kulttuurialan kansalaisjärjestö. Kotiseutuliiton jäsenkentässä toimii noin 150 000 aktiivista kansalaista. Kotiseutuliitto on aktiivinen paikallisuuden puolestapuhuja, joka kehittää kotiseututyötä sekä vaikuttaa yhteiskunta- ja aluesuunnitteluun. Kotiseutuliitto vastaa myös seurantalojen korjausavustuksen jaosta ja tarjoaa asiantuntija-apua seurantalojen korjauksiin liittyvissä kysymyksissä.

Valtakunnalliset kotiseutupäivät on Suomen Kotiseutuliiton ja kotiseututyön vuotuinen päätapahtuma, joilla käsitellään kotiseututyön ajankohtaisia aiheita ja esitellään järjestäjäaluetta. Päiviä on järjestetty vuodesta 1949 lähtien joka vuosi eri puolilla Suomea vaihtelevin teemoin.

Kotiseututyötä ja ennen kaikkea sen tekijöitä juhlistavat Valtakunnalliset kotiseutupäivät järjestetään tänä vuonna Jyväskylässä 10.–13.8. teemalla Kotiseutu liikkeessä – on the move! Vuoden 2018 päivät pidetään Lappeenrannassa ja Etelä-Karjalassa.

Jyväskylän Valtakunnallisten kotiseutupäivien ohjelma on julkaistu osoitteessa www.jyvaskyla.fi/kotiseutupaivat.

Kotiseutupäivien tapahtumia ja uutisia voi seurata liiton nettisivuilla www.kotiseutuliitto.fi sekä sosiaalisessa mediassa:

_ _ _

Kaikki ehdolla olleet yhdistykset (37 kpl, aakkosjärjestyksessä):
1. Euran Pirtti ry
2. Evijärvi-Seura ry
3. Hankasalmen Kotiseutuyhdistys ry
4. Hauho-Seura ry
5. Heinola-Seura ry
6. Jalasjärvi-Seura ry
7. Juuka-seura ry
8. Kauhajoki-Seura ry
9. Kauklahti-seura ry - Köklaxgillet rf
10. Kemin Kotiseutu- ja museoyhdistys ry
11. Kerava-Seura ry
12. Kolin kotiseutuyhdistys ry
13. Kuivaniemen kotiseutuyhdistys ry
14. Kullaan Kotiseutu- ja Museoyhdistys ry
15. Kälviän kotiseutuyhdistys ry
16. Köyliö-seura ry
17. Lapinlahti-Seura ry
18. Luhtikylän Nuorela ry
19. Martinrantaseura ry
20. Mikkeli-Seura ry
21. Nakkila-Seura ry
22. Nurmoo-Seura ry
23. Nuuksio-seura ry
24. Pieksämäki-Seura ry
25. Raisio-Seura ry
26. Riihimäki-Seura ry
27. Rovaniemen Totto ry
28. Saarijärvi-Seura ry
29. Sodankylä-Seura ry
30. Soukka-seura ry Sökö-sällskapet rf
31. Suurpelto-seura ry
32. Turkuseura-Åbosamfundet
33. Tuusula-Seura ry
34. Vanhan Korpilahden Kotiseutuyhdistys ry
35. Vantaa-Seura - Vandasällskapet ry
36. Warkaus-seura ry
37. Ylöjärvi-Seura ry